Joulupaita ja lahjavinkki

Hupsistakeikkaa, edellisestä postauksesta on vierähtänyt melkein vuosi! Puolustuksena sanottakoon, että tuo vuosi on ollut ehkä kiireisin koko elämässäni. On rakennettu taas talo, muutettu toiselle paikkakunnalle, pidetty ylioppilasjuhlat ja rippijuhlat ja rakennettu vähän lisää. Ja elettykin siellä jossakin välissä lapsiperheen elämää. Tämä käsityöblogi onkin siis aika hyvä ruuhkavuosimittari, ja näyttäisi siltä, että pari viimeistä vuotta on menty aika tukka putkella :-D

Nyt lähestyvä joulu, ja pikkuisen tasoittunut pulssi rakentamisen suhteen saivat kuitenkin kaivamaan ompelukoneen muuttokuormasta. Mikähän siinäkin on, että juuri silloin kun olisi todella monta muutakin, kiireellisempää projektia jonossa, iskee se ompeluvimma? Viime viikonloppuna tarttui Ornamon myyjäisistä Metsolan osastolta mukaan ihana pitkä tonttuhattu ja palanen tuota sulkatrikoota. Jotenkin näin heti kankaan jouluisena mekkona. Koska edellisestä mekko-ompelusta on se vuosi, piti tietysti päivittää kaavat vähän isompaan kokoon. Kaava on siis oma sovellukseni peruspaidasta mekoksi. Muuten hyvä, mutta unohdin lisätä helmaan pituutta... Neiti oli vähintäänkin närkästynyt kun odotti että mekko valmistuu, ja saikin vain leveän paidan :-D On tainut pimu vähän venähtää ja äiti taitaa olla vähän ruosteessa, heh. Toinen asia jossa huomaa vuoden kuluneen, oli sovituskuvien mallin olemus. Pelleilyksihän se meni :-D

Lähestyvän joulun hengessä minulla on tarjota teille myös käsityöaiheinen joululahjavinkki! Tilaa itsellesi tai ystävällesi lahjaksi suomenkielinen Burda-lehti 3 numeroa hintaan 16,50e. Tilaus alkaa tammikuun numerosta, joka ilmestyy 14.1.2016. Tilauksen voi peruuttaa milloin tahansa kolmen numeron jälkeen. Yhteystiedot ja tilaukset voitte lähettää osoitteeseen marianne.koskimies@burdastyle.fi

Kivaa joulun odotusta!

Jokapoikapaidasta mekko

Vanhasta marimekon Jokapoikapaidasta muokkaantui melkein kuin Iloinen takki. Kaavana oli mekkotehtaan Alviina koossa 98/104cm pienillä muokkauksilla.  Kavensin kaavan helmaosaa, koska paidan leveys ei olisi muuten riittänyt. Etukappaleen leikkasin niin, että asetin kaavan taitereunan olemassaolevien napinläpien ja nappien keskilinjalle, jolloin ylimääräistä jäi molempiin etukappaleen puoliskoihin noin sentti. Etualavaran leikkasin myös kaksiosaisena ja lisäsin taitteen puolelle sentin verran ylimääräistä kangasta. Ompeluvaiheessa alavarojen kanssa kävi tosin pieni virhe, mutta menkööt se pitkän ompelutauon piikkiin. En hoksannut laittaa alavaraa tuon nappilistan taitteen väliin, tosin aika vaikeaa se olisi ollutkin kun niitä kohtia ei saanut käännettyä enää nurinpäin koska niissä oli jo kiinni nappi ja napinläpi. Mutta teoriassa sen olisi voinut saada, jolloin kauluksen reunat tuossa edessä olisivat olleet nurjalta puolelta siistimmät. Vaan kyllähän tuota pystyy käyttämään noinkin! :-)

Taskuja on mekon molemmilla puolilla, takana on kaksi taskua. 

Pikkumekko

Alkaa olla selkeästi syksy taas, kun sain itseni kammettua ompelukoneen ääreen. Hävettävän paksu pölykerros olikin jo koneen päälle päässyt kesän aikana kertymään! Nyt oli kuitenkin hyvä syy taas pyöräyttää pieni mekko, koska viikonloppuna meillä on synttärijuhlat :-) Perheen lapsista kolmen lokakuun pojan synttäreitä juhlitaan samalla kertaa. Ja tämän upean ruskan keskellä pidettävien juhlien mekkoon valikoituikin tuollainen aika syksyisen värinen kangas, Kangas on kirpparilta ostettu vauvan pussilakana, paksua puuvillaa, josta jäi vielä ehkä toisen pienen mekon verran jäljelle. Mietin kohdistusta pitkään, ja päädyin tuollaiseen symmetriseen ratkaisuun. Ehkä tuohon keskelle olisin voinut laittaa jotakin rikkomaan "kaavamaisuutta", mutta en kuitenkaan keksinyt että mitä. Samoin taskuja harkitsin sivuille, mutta jätin nekin pois, että kukat näkyvät mahdollisimman kokonaisina. Takana on pieni nappi ja halkio helpottamassa pukemista. 

Mekon kaavana käytin mekkotehtaan Orelma-kaavaa koossa 86/92cm

Kukkamekko kesäjuhliin

Kesätauko ompelussa katkesi hetkeksi, kun tuli kutsu rippijuhliin. Samalle päivälle osui myös kummitytön syntymäpäivätkin. Ja kyllähän neidolla pitää aina juhlissa uusi mekko olla! Päätin kokeilla ensimmäistä kertaa mekkotehtaan Alina-kaavaa, mutta taisin tehdä vanhasta tottumuksesta vähän liian pientä kokoa. No, eipä tuo nyt niin haitannut, mahtui tämän yhden kerran ainakin päälle, ja näillä helteillä joutaa ollakin aika niukka mekkonen :-) Sovituskuvissa on jo juhlat juhlittu, ja mekkokin ihan rutussa, mutta kivaa oli!

Materiaalina on vanha pussilakana, tuo onkin ihan suosikkikankaitani. Onneksi sitä on vielä jonkun verran jäljellä vaikka muutamat mekot ja meikkipussukat tuosta on tehtykin jo. Pussilakana on kivan riittoisa pikkuompeluihin, eikä jää paljoa kangasmetrille hintaa kun ostaa sopuhintaan kirpparilta. Tämäkin pussilakana maksoi aikanaan 2e :-)

Kevätjuhlamekko

Koulujen päättäijäisviikonloppua varten piti tietenkin saada pikkuneidille uusi mekko. Minulla on ollut tarkoituksena vaikka kuinka kauan jo tarttua Mekkotehdas-kirjan kaavoihin, mutta aina se on jäänyt, Riineä lukuunottamatta. Nyt kaavaksi valikoitui kuitenkin kyseisen kirjan Katariina, ja oikein soma siitä tulikin! Koko on 86/92cm, ja koska pimu on niin hoikkeli, olisi kumppareita pitänyt lyhentää reilusti. Vyötäröllä tajusin ottaa pienemmäksi, mutta kaula-aukon ja hihojen kumpparit olivat jo siinä vaiheessa kiinni, ja ne jäivät tosiaan lörpöttämään. Eipä tuo tuntunut menoa silti haittaavan :-) Sovituskuvatkin  jäi huiskeessa ottamatta, mutta muutama lennokas kuva sentään löytyi tytöstä mekko päällä.

Kangas on joskus aikoja sitten Eurokankaan pala-laarista ostettua henkäyksen ohutta puuvillaa (?) jossa on ohuita hopeisia raitoja tuomassa vähän säihkettä. Samasta kankaasta tein jo viime vuonna äitienpäivämekon.

Kesäinen samistelusetti pienimmille

Vihdoin iski pitkästä aikaa sateisen päivän myötä ompeluinspis. Päädyin tekemään pienimmille samitelusetin metsolan helistinfroteesta. Pojalle body koossa 74cm ja tytölle mekko koossa 92cm. Molempien vaatteiden kaavat on tehty yhdistämällä kaksi eri kaavaa uusimmasta ottobre-lehdestä (3/2014). Mekossa on käytetty pohjana Giant apple-mekon kaavaa ja bodyssä Wasp flight-hihattoman bodyn kaavaa. Hihat ja hihan istutusaukko (mikäsennimioikeestion??) on otettu molempiin Spot fish-teepparin kaavasta. Mekossa lisäksi levensin helmaa.

Body oli ensimmäinen laatuaan jonka itse ompelin, ja niin käyttökelpoinen tuosta tuli, että taidanpa tehdä toistekin. Pitänee vaan hankkia lisää neppareita, pääsivät loppumaan kesken ja siksi kolmen sijaan vain kaksi nepparia... :-D

Euron mekko

Kankaiden hinnat tuntuu olevan niin korkeita että monesti olen miettinyt säästääkö itse ompelemalla ollenkaan. Tuskin, mutta toki saa sellaisia kuin itse haluaa! No, vaihtoehtoista materiaaliahan on onneksi tarjolla runsaasti omissa vaatekaapeissa tai kirpparilla. Tälle mekolle tuli hintaa yhteensä noin euron, kun aineksina oli t-paita kirpparilta, tilkkulaatikosta pala punaista velouria aplikaatioon ja pieni siivu resoria.

Hinnan lisäksi ei sitten paljon muuta hyvää olekkaan... Jokainen käsitöitä tekevä varmaan tunnistaa sen tilanteen, että kun alkaa mennä pieleen, menee sitten tosiaan pieleen.

Ompelin ensin yläosan ja kiinnitin takakappaleen helman. Kaikki hyvin. Etukappaleen helmaa neulatessani totesin kuitenkin että tämähän on leikattu aivan vinoon! Ääh! En viitsinyt alkaa enää purkamaan takakappaletta ja vaihtamaan niiden paikkaa, vaikka takana olisikin ollut suoraraitanen helmaosa vaan ajattelin että kyllä sitä nyt voi kotioloissa kuitenkin silti pitää. Sauman ommeltuani huomasin kuitenkin että olin saanut jotenkin mystisesti rypättyä miehustaosan sauman väliin. Voi...! No, purkamaan vaan. Mutta jotta v-käyrä saavuttaisi huippunsa, onnistuin purkaessani vielä tekemään keskelle etukappaletta saksilla reijän. Tässä kohdassa teki mieli jo nakata koko riepu menemään ja tehdä siitä siivousrätti. Ei antanut kuitenkaan luonne periksi ja päätin että teen mekon silti loppuun, ja katson onko mitään pelastettavissa. Ja siinä se nyt on. Vinot raidat, parsittu reikä etumuksessa. Vau.

Ehkä kaikkia tekeleitä ei tarvisi edes tänne laittaa, mutta tämän laitoin siksi että halusin näyttää kuinka tavallinen m-kokoinen t-paita riittää varsin hyvin pieneen mekkoon. Eli idea ihan hyvä, toteutus tälläkertaa surkea. Pakko kai pilkkoa vielä joku toinenkin t-paita, muuten tämä jää vaivaamaan minua :-D Kaava oli sama kuin edellisessäkin mekossa.

Apilamekko

Pikkuneidille syntyi froteemekko Ottobren uusimman lehden (1/2014) kaavalla Blue Orange. Yläosan kaavan piirsin koossa 86cm ja helman koossa 92cm. Tyttö käyttää vaatteissa kokoa 92cm mutta koska on tosi hoikkeli, päädyin tuohon kokoa pienempään yläosaan. Kangas on samaa metsolan joustofroteeta josta jo aiemmin tein potkarit. Nyt voi sitten samistella pikkuveikan kanssa :-)

froteemekko metsolan henkeen

Olen tähän asti ommellut lähinnä kierrätyskankaista, ja kuullut vain tarinoita ompelijoista joilla menee omaisuuksia kankaisiin. No, nyt kuitenkin annoin houkutukselle periksi ja tilasin ensimmäistä kertaa Metsolalta joustofroteita, kun siellä oli taannoin jotkut alennusmyyntipäivät. Ja alan tosissaan ymmärtää miksi kankaisiin saa menemään omaisuuksia... Koska onhan tämäkin keltainen aika herkku! Lisäksi otin minicarsia, siitä pitää vielä pyöräyttää poikasille jotkut paidat tms. Harmittaa ainostaan se, etten ottanut kangasta niin paljoa että olisin saanut siitä itsellenikin jonkun tunikan ;-)

Tein mekon aika saman henkiseksi kuin mitä Metsola itsekin myy samasta kankaasta, eli melko leveällä helmalla. Käytin pohjana samaa omaa kaavaa (peruspaidan kaavasta muokattua) jolla tein jo aiemmin toisen froteemekon, mutta tosiaan levensin ja pidensin helmaa vielä lisää, ja samoin levensin hihoja tuolta hihansuun luota. Tein hihansuihin kevyen rypytyksen ennen kanttausta, ja tykkään kyllä että lopputulos on aika kiva. Pääntie voisi olla vähän pienempikin, ja vaikka nappi olalla, mutta tuotekehittely jatkukoon!

Jälleen unelmoin saumurista, ja nyt kokeilinkin ystävän vinkistä sellaista lähestymistapaa, että laitoin kaikkiin saumoihin ohuen suikaleen tukikangasta. Tästä toki hintana se, etteivät valmiit saumat jousta, mutta ompelu helpottui huomattavasti, eivätkä saumat kupruile. Ihan hyvä niksi siis, kiitoksia vaan! Jännitin toki, että meneekö mekko tytön päälle, kun kainalot ei jousta, mutta muussa kankaassa on sen verran joustoa että ihan hyvin meni. Ja tosiaan tuo iso pääntie ja aika reilu kokokin auttoi.

Tämmöistä tälläkertaa, ehkä piakkoin niitä autopaitoja? :-)

Elämäni eka aplikaatio!

Pikkuneidille mekkonen! Anopin kätköistä löytyi pätkä vanhaa froteeta, liekkö miehen lapsuudesta asti vai jotakin uudempaa? Ensin meinasin tehdä siitä pojille paidat, mutta päädyinkin neidin mekkoon, yllättäen. Koska kangas oli ihan yksivärinen, rohkaisin mieleni ja päätin kokeilla elämäni ensimmäistä aplikaatiota. Homma oli tavallaan yhtä hankalaa kuin olin ajatellutkin, mutta toisaalta taas ei. Ehkä nuo pilvien sakarat oli vähän liian piiperrystä ekalle kerralle, mutta muuten onnistuin mielestäni ihan kohtuullisesti :-)

Mekon pohjana on perus paidan kaava, josta pidensin ja levensin helmaa. Pilvet piirsin vapaalla kädellä.

Aurinkoinen miniriine

Eilinen koleampi sää sai aikaan taas pientä ompeluinnostusta. Koko kesässä ei ole tosiaan tullut ommeltua, joten päätin aloittaa verryttelemällä kevysti. Ompelukone ei onneksi vikuroinut vaan palasi sekin ihan kiltisti kesälaitumelta, ja näin saatiin yhteistyöllä aikaan taas yksi versio Riine-mekosta. Käytin samaa minikaavaa kuin aiemminkin, eli kokoa 74/80. Se tuntuu menevän tytölle edelleen ihan hyvin, tosin helman pituutta voisi jatkossa vähän lisätä. Materiaalina oli vanha verho, niitähän tuolla kaapissa tuntuu riittävän :-D

Mekkokaapilla

Tulipa mieleen napata kuva kun menin valitsemaan pikkupimulle päivän mekkoa. Onhan tuolla muutama ostomekkokin, mutta suurin osa omaa tuotantoa. Esillä tietysti vain tällähetkellä sopivat, pienemmät koot on jo laitettu varastoon. Ihanan värikästä, olispa itselläkin tuollainen mekkokaappi! :-)

Uutta inspistä

Juhlistin kotiäidille vain kerran vuodessa koittavaa palkkapäivää tälläkertaa antamalla itselleni lahjaksi jo kauan haaveilemani Mekkotehdas-kirjan. Pikkupimu alkaa olla nyt sen kokoinen, että kirjan kaavoilla voi hänellekin ommella, pienin koko on nimittäin 86cm. Samalla reissulla löysin myös tuon Vanhat farkut uusiksi-kirjan, josta saattaisi löytyä vastaus kysymykseen; mitä ihmettä teen kaikille niille risoille farkuille joita perheemme tuottaa? Olen jo vuosia nimittäin hillonnut rikkinäisiä farkkuja sillä ajatuksella että "teen niistä sitten jotain", ja toistaiseksi on jäänyt vain ajatuksen asteelle. Mutta nyt! On kaavat ja kuvalliset ohjeet, ei enää voi vedota muuhun kuin aikaansaamattomuuteen jos vielä jää tekemättä :-D

Mekkotehdas oli kuin karamelli, tosi kauniita kuvia täynnä. Vaikkei mekkoihin olisi ollut edes ohjeita, olisi kirjaa selaillut mielellään. Tieto kirjan mukana tulleista kaavoista sai vielä enemmän innostumaan, ja nyt jo oikeastaan odotankin ihan innolla että nämä kesäkiireet (mitä ne oikasti edes on?)  hellittäisivät, niin malttaisin taas istahtaa ompelukoneen ääreenkin! Pitkästä aikaa siis oikein sormet taas syyhyää päästä tekemään :-)

Äitienpäivämekko

Tervetuloa uuteen ompelublogiini!

Eilen tein nuorimmaiselle uuden mekon äitienpäiväksi, pitäähän hienolla neidillä toki olla joka juhlissa eri mekko :-) Kankaat on Eurokankaan palalaarista, kaavana muokattu Mekkotehtaan Riine koossa 74/80.